Tietoa inkontenssista

Yleistä tietoa inkontinenssista
Suomessa noin 400.000 ihmistä kärsii ajoittain tai pitkäaikaisesti inkontinenssista eli virtsankarkailusta.

Tarkkaa lukumäärää on vaikea tietää, koska monet ihmiset eivät kerro kenellekään oireista. He saattavat kokea vaivan liian kiusalliseksi tai olettavat, että mitään ei voi tehdä. Moni kärsiikin hiljaisuudessa ja rajoittaa tekemisiään.

Tämän vuoksi inkontinenssi ei ole pelkästään lääketieteellinen ongelma vaan saattaa pitkittyessään heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa sosiaalista eristyneisyyttä. Virtsankarkailusta ei kannata kärsiä yksin vaan apua kannattaa hakea niin lääkäristä kuin oikeista apuvälineistäkin.
Kenen vaiva inkontinenssi on?
Kyseessä on lähes yhtä paljon miesten kuin naisten vaiva. Vaikka ongelma on yleisempi vanhusten keskuudessa, siitä kärsivät myös monet keski-ikäiset naiset ja miehet.

Oma ryhmänsä ovat yli viisivuotiaat lapset, jotka kastelevat öisin. Seitsenvuotiaista noin joka kymmenes kastelee ainakin ajoittain ja näistä yökastelijoista noin viidesosa kastelee myös päivisin.
Vaikeusasteen mittaaminen?
Vaivan vaikeusastetta mitataan 4 tunnin aikana tapahtuvan tahattoman virtsankarkailun mukaan:

Lievä inkontinenssi

(virtsankarkailu 50-100 ml) – tipoittainen karkailu arkipäivän tilanteissa lantionpohjan äkillisesti kuormittuessa esim. yskiessä, nauraessa tai niistäessä.

Keskivaikea inkontinenssi:

(virtsankarkailu 100-200 ml) – rakon tyhjeneminen osittain tai satunnaisesti kokonaan kevyessä rasituksessa esim. rappusia noustessa tai esineitä nostaessa.

Vaikea inkontinenssi:

(virtsankarkailu yli 200 ml) – rakon tyhjeneminen kokonaan ilman, että mitään painetta kohdistuisi vatsanseutuun esim. seistessä tai maatessa.

Virtsaamisvaivoihin liittyvät sairaudet luokitellaan oireiden perusteella neljään pääryhmään: ponnistusinkontinenssi, pakkoinkontinenssi, toiminnallinen inkontinenssi ja täydellinen inkontinenssi. Henkilö voi kärsiä samaan aikaan sekä ponnistusinkontinenssista että yliaktiivisesta rakosta.

Inkontinenssin tyypit
Ponnistusinkontinenssi:

Fyysisen ponnistuksen, painavan esineen nostamisen, naurun, aivastuksen tai äkillisen yskimisen aiheuttama virtsankarkailu.

Virtsa karkaa ponnistuksessa ilman virtsauksen pakkotuntemusta. Lantionpohjan lihakset ja sidekudokset "pettävät" ja vatsaontelon paineen nousu ylittää virtsaputken sen hetkisen paineen, jolloin virtsa pääsee karkaamaan.

Määrä voi olla muutama pisara, teelusikallinen tai enemmän. Taustalla on siis virtsaputkea ympäröivien tukirakenteiden tai virtsaputken sulkijamekanismin heikkous.

Vaivalle altistavat mm. ylipaino, raskaus ja synnytykset sekä runsas tupakointi. Myös synnynnäinen sidekudosheikkous voi aiheuttaa ponnistusinkontinenssia.

Ponnistusinkontinenssi on harvinainen miehillä, mutta varsin yleinen synnyttäneillä naisilla ja vaihdevuosien jälkeen.

Pakkoinkontinenssi tai yliaktiivinen rakko:

Äkillinen, voimakas virtsaamistarve ja siitä johtuva virtsankarkailu. Jatkuva virtsaamistarve esim. usean kerran yön aikana, välillä oireena myös jatkuva tiputtelu, koska rakko ei tyhjene kokonaan.

Pakkoinkontinenssia voi aiheuttaa niin virtsatieinfektio kuin eturauhasen liikakasvu tai neurologinen sairaus (MS-tauti, aivohalvaus tai Parkinsonin tauti) tai diabetes. Estrogeeninpuute vaihdevuosien jälkeen pahentaa virtsan karkaamista.

Virtsaamistarpeen iskiessä henkilöllä on vain vähän aikaa ehtiä vessaan huolimatta siitä, mitä he tekevät. Virtsaamistarvetta ei voi jättää huomiotta tai pidättää.

Virtsaamistarpeen voi laukaista:

- nopea asennon vaihto
- juoksevan veden ääni (joillakin)
- seksi (etenkin orgasmin aikana)
- virtsarakon lihasten tahdosta riippumaton toiminta, minkä voi aiheuttaa vamma rakon hermostossa tai lihaksissa

Pakkoinkontinenssi on yleinen eturauhasongelmista kärsivillä miehillä ja eturauhassyövän hoidon jälkiseurauksena, harvinaisempi naisilla.

Toiminnallinen inkontinenssi:

Fyysinen tai psyykkinen vamma, joka estää ehtimisen WC:hen ajoissa. Esimerkiksi paha reumatismi, jonka vuoksi housuja ei saa auki tarpeeksi nopeasti.

Toiminnallisessa inkontinenssissa henkilö tunnistaa virtsaamistarpeen, mutta ei ehdi ajoissa WC:hen liikkumisongelman takia.

Yleisiä syitä:

- dementia
- huono näkökyky
- huono liikkuvuus
- huono sorminäppäryys
- masennus, pelko tai kiukku (ei halua mennä WC:hen)

Toiminnallista inkontinenssia on yleensä vanhemmilla ihmisillä ja se on yleistä hoivakodeissa.

Täydellinen inkontinenssi

Täydellisessä inkontinenssissa henkilöltä joko valuu virtsaa jatkuvasti tai virtsaa ajoittain kontrolloimattomasti suuria määriä. Potilaalla voi olla synnynnäinen epämuodostuma, selkäydin- tai virtsaelinvamma tai hänellä voi olla reikä (fisteli) rakon ja esimerkiksi vaginan välillä.
Inkontinenssi naisilla
Naisen virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on tavallinen oire, joka satunnaisena koskee puolta kaikista naisista. Säännöllinen haittaava virtsankarkailu lisääntyy iän myötä, ja erityisesti vaihdevuosien jälkeen: 25–60-vuotiailla suomalaisnaisilla siitä kärsii 20 % ja yli 70-vuotiaista jo 60 %.

Raskaus, synnytys ja lasten määrä lisäävät inkontinenssin riskiä naisilla. Mitä suurempi lasten lukumäärä on, sitä suurempi riski. Tämä pätee sekä keisarinleikkauksen että normaalin alatiesynnytyksen kokeneille.

Jos naisilla on virtsankarkailua raskauden aikana, on heillä todennäköisemmin ongelmia myös raskauden jälkeen.
Inkontinenssi miehillä
Miehillä virtsanpidätyksen häiriöt ovat nuorella aikuisiällä ja keski-iässä harvinaisia ja liittyvät tuolloin poikkeuksellisiin rakenteen tai hermoston häiriöihin.

Vanhemmiten virtsan pidätyksen häiriöt lisääntyvät ja niitä voivat aiheuttaa useat tekijät. Iän myötä munuaisten toiminnan heiketessä virtsaa erittyy enemmän, mutta virtsarakko saattaa kudosten muuttuessa kutistua. Kun samalla virtsaputken sulkijalihas heikkenee, virtsa pääsee helpommin karkaamaan rakosta, ja esimerkiksi pelkkä yskiminen voi aiheuttaa karkailua.

Virtsanpidätyksen häiriöitä voi kehittyä eturauhaseen kohdistuneen leikkauksen jälkeen. Yli 70-vuotiaista miehistä noin joka neljännellä esiintyy haittaavaa virtsanpidätyksen häiriötä.

Suurimmalla osalla miehistä on lievää tiputtelua virtsaamisen jälkeen ja siksi usein sanotaankin ”Ihan sama, kuinka paljot ravistat, viimeiset kaksi tippaa tulee housuihin”. Virtsankarkailusta puhuttaessa ei ole kyse tästä. Jatkuva tiputtelu tai suuret määrät eivät ole normaalia.
Milloin kannattaa mennä lääkäriin?
Lääkärillä käynti saattaa tuntua epämukavalta, mutta jos virtsankarkailua on usein tai se vaikuttaa elämänlaatuun, on erittäin tärkeää keskustella asiantuntijan kanssa. Pitää muistaa, ettei virtsankarkailu ei ole itsessään sairaus vaan oire.

Virtsankarkailu voi:

- merkitä vakavampaa ongelmaa
- aiheuttaa aktiviteettien rajoittamista
- kasvattaa ikäihmisten kaatumisriskiä, kun WC:hen pitää kiirehtiä

Inkontinenssin diagnosointi on avainasemassa, koska erityyppiset vaivat vaativat erilaisia hoitoja tai hoitoyhdistelmiä.
Apuvälineet inkontinenssin hoitoon eli inkontinenssisuojat
Mikäli hoidot eivät poista kokonaan inkontinenssia, nykyisin on saatava laaja valikoima erilaisia tuotteita, jotka auttavat tekemään virtsankarkailusta vähemmän epämiellyttävää ja hallittavan vaivan.

“Apuvälineillä inkontinenssin aiheuttamia ongelmia voidaan lievittää ja näin parantaa elämänlaatua. “

Jos sinulla on yliaktiivinen rakko tai yöajan inkontinenssi, tee WC:hen pääsy mahdollisimman helpoksi:

- siirrä kaikki matot ja huonekalut, joihin voi kompastua tai törmätä matkalla WC:hen
- käytä yövaloa WC-reitillä kaatumisriskin pienentämiseksi

Nykyisin on saatavissa hyviä inkontinenssisuojia. Siteet, vaipat ja vuodesuojat estävät virtsan vuotamisen vaatteisiin.

Suurin osa vaipoista ja varmuusalushousuista eivät ole juurikaan normaaleja alusvaatteita paksumpia ja niitä voi hyvin pitää tavallisten vaatteiden alla. Osassa vaipoista on irrotettava teippi taustalla, jolloin ne kiinnittyvät hyvin alushousuihin. Imukyky valitaan ongelman mukaan.

Lisäksi löytyy pestäviä varmuusalushousuja, joissa on kiinteä imuosa sekä suoja-alushousuja käytettäväksi yhdessä vaippojen kanssa tai sellaisenaan lievässä karkailussa.

Miehille löytyy omat anatomisesti muotoillut tuotteet, kuten tippasuojat. Tippasuoja on pieni vaippatasku, jota pidetään peniksen ympärillä ja joka pysyy paikallaan hyvin istuvien alushousujen ansiosta.

Kaikki nämä tuotteet imevät virtsan ja auttavat suojaamaan ihoa sekä pitävät vaatteet kuivina. Tuotteet voivat olla kertakäyttöisiä tai pestäviä.

Aitojen inkontinenssituotteiden käyttäminen on tärkeää, koska ne ovat nimenomaan suunniteltu imemään ja pitämään virtsaa.

Naisten kuukautishygieniasiteet puolestaan on suunniteltu imemään verta, ei virtsaa. Inkontinensssivaipat ovat erittäin imukykyisiä ja ärsyttävät ihoa vähemmän aiheuttaen myös vähemmän ihottumaa. Tuotetta valittaessa kannattaa miettiä käytön helppoutta ja mikä materiaali sopii itselle parhaiten. Pestävissä varmuusaslushousuissa oikea koko on tärkeä. Valitse napakasti istuva tuote, ei liian isoa.

Kannettavat apuvälineet voivat olla avuksi, jos ei pääse helposti käymään WC:ssä. Vaihtoehtoina on erilaisia yöastioita, pottaistuimia, alusastioita ja urinaaleja (sorsia).

Pottaistuin on yleensä sängyn vieressä. Sitä on helppo käyttää yöaikaan ja esimerkiksi mökillä, missä on vain ulko-WC. Pottaistuinta valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota korkeuteen ja painoon sekä tyhjentämisen helppouteen.

Korotetut WC-istuimet auttavat myös, mikäli istuimelta nouseminen ja laskeutuminen tuottavat vaikeuksia. Alusastiat eivät yleensä ole kovin mukavia, mutta soveltuvat tilapäiseen käyttöön esim. vuodepotilaille leikkauksen jälkeen. Urinaalit (sorsat) ovat käteviä, kun liikkuminen on vaikeaa, WC ei ole lähellä tai olet vuodepotilaana. Erilaiset urinaalit sopivat paremmin miehille. Naisillekin löytyy urinaaleja, mutta niitä ei ole yhtä helppo käyttää.

Muuta huomioitavaa:

Virtsainkontinenssin seurauksena voi tulla erilaisia iho-ongelmia: haavaumia, ihottumaa ja tulehduksia, koska iho on märkä tai kostea suurimman osan aikaa. Tämä vaikeuttaa haavojen paranemista ja saattaa edistää bakteeri- tai sienitartuntoja.

Ihoärtymyksen välttämiseksi kannattaa:

- puhdistaa iho pesulapulla tai pesupyyhkeillä WC-paperin asemasta
- ottaa iholle ilmakylpyjä
- välttää jatkuvaa pesua ja suihkutusta, koska nämä saattavat sotkea normaalin vastustuskyvyn virtsatieinfektioille
- käyttää intiimialueiden pesuun tarkoitettuja tuotteita. Tavallisella saippualla peseminen saattaa kuivattaa ihoa.
- harkita ihoa virtsalta suojaavan voiteen käyttöä.
Inkontinenssin omahoito ja ehkäisy
Jos virtsankarkailun syynä ei ole sairaus tai lääkitys, vanhojen ihmisten virtsakarkailuun voidaan vaikuttaa joskus melko yksinkertaisillakin konsteilla:

- Virtsalla tulee käydä useita kertoja päivässä.
- WC-asioinnin esteiden poistaminen esimerkiksi liikuntavaikeuksista kärsivältä voi vähentää tarpeetonta pidättelyä, jolloin rakko ei täyty liiaksi.
- Elintavoilla voi myös vaikuttaa virtsankarkailuun. Kahvin, teen ja alkoholin käyttöä tulee vähentää.
- Ylipainon pienentäminen vähentää rakkoon kohdistuvaa painetta.
- Liikunta- ja toimintakyvyn ylläpito ja harjoittelu ehkäisevät virtsanpidätysongelmia parantamalla rakon hallintaa.
- Lantionpohjan lihasten voimistelu voi auttaa silloin, kun pidätysongelman syynä on rakon sulkijamekanismin heikentyminen.

Hoidon tavoitteena on parantaa virtsaputken ja lantionpohjan lihasten toimintaa lihasharjoitteilla sekä rakon tahdonalaista kontrollia rakkoharjoituksilla.

Hoitoa fysioterapialla ja liikunnalla Fysioterapeutti voi avustaa oikeiden harjoitusten neuvonnalla. Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu on vaikuttava hoito kaikissa virtsankarkailun muodoissa. Lantionpohjan lihasten kuntoa kannattaa ylläpitää lihasharjoituksilla, jo nuoresta pitäen. Erityisesti synnytyksen jälkeen kannattaa harjoittelua tehostaa.
Suositeltavia liikuntalajeja ovat esimerkiksi:

- kävely
- pilates
- jooga
- pyöräily
- vatsatanssi tai muu tanssi, jossa lantionpohjan lihaksia voi supistaa

Virtsankarkailusta kärsivän kannattaa välttää lantionpohjaa kuormittavia raskaita liikuntalajeja, esimerkkinä aerobic, juoksu, kori- ja lentopallo sekä squash. Lantionpohjan lihasten vahvistamiseen löytyy runsaasti ohjeita esim.
Pysy Tiukkana -lantionpohjalihasten treeniohjeistukset pysytiukkana.fi
Lasten yökastelu
Yökastelu on varsin yleinen vaiva lapsilla. Yökastelu on yleisempää kuin päiväkastelu.

Tutkimusten mukaan 20% kaikista 5-vuotiaista lapsista ja 10% kaikista 7-vuotiaista kastelee vuoteensa, ja näistä jopa 20%:lla on myös jonkinasteista inkontinenssia myös päiväsaikaan.

Yökastelu on yleisempää pojilla, kun taas päiväkastelu tytöillä. Jos lapsi on alle 5-vuotias, yökastelusta ei kannata olla huolissaan. Monet lapset pysyvät kuivina vasta 7 vuotta täytettyään. Suurin osa lapsista lopettaa yökastelun vanhetessaan. Yksittäisistä yökasteluista ei kannata olla huolissaan, vaikka lapsi olisi vanhempikin.

Jos lapsesi on 7 vuotta tai vanhempi ja kastelee vuoteensa enemmän kuin kaksi tai kolme kertaa viikossa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Jos sekä yö- että päivän aikaista kastelua tapahtuu yli 5-vuotiaalla, kannattaa lääkäri tavata jo aiemmin.

Virtsankarkailun ennuste riippuu sen syystä. Joka tapauksessa, suurin osa lapsista, joilla ei ole elimellistä syytä virtsankarkailuun yksinkertaisesti kasvavat eroon vaivasta ja vain alle 1%:lla yökastelusta kärsineillä lapsilla vaiva jatkuu aikuiseksi asti. Mistä yökastelu johtuu?

Yökastelun tarkka syy on tuntematon, mutta sen uskotaan olevan seuraus useista ei-elimellisistä tekijöistä mukaan lukien lapsen kehitykseen liittyvät asiat kuten, virtsan liiallinen tuottaminen ja kykenemättömyys reagoida normaaliin virtsarakon painetunteeseen nukkuessa.

Yökastelu on perinnöllistä ja asiantuntijat uskovat, että tähän on myös geneettinen taipumus. Jos vanhemmalla oli yökastelua lapsena, on 45%:n riski, että myös hänen lapsensa kärsii yökastelusta.

Lisäksi on joitakin harvinaisempia elimellisiä syitä, esimerkiksi infektio ja anatomiset -, neurologiset – tai endokriiniset poikkeamat kuten diabetes.

Päiväkastelun syitä ovat mm. vapaaehtoinen pidätys, virtsatietulehdus, ummetus ja ”kikatuskastelu”.

Päiväkastelu on tytöillä yleisempää kuin pojilla. Vapaaehtoinen pidätys on yleisin syy lasten päiväaikaiseen virtsankarkailuun. Tätä havaitaan varsinkin 3- 5 –vuotiailla, jotka eivät millään malta mennä WC:hen. Heillä on liian paljon mukavampaa tekemistä ja lapset usein kiemurtelevat, ovat jalat ristissä tai pitävät kiinni haaroistaan välttääkseen WC-käynnin. Suurimmalla osasta lapsista tämä menee ohi, kun ikää tulee lisää. Lasten inkontinenssin hoito:

Vaikka suurin osa virtsainkontinenssista johtuu ei-elimellisistä syistä, on myös elimellisiä syitä, jotka lääkärit saavat helposti tutkimuksissa selville.

Lasten inkontinenssin hoito riippuu ongelman syystä. Yökastelun ensisijainen hoito pyrkii käyttäytymisen hoitamiseen.

Tyypillistä on muutos positiivisen kautta:

- kannustus rakon tyhjentämiseen usein päivän aikana
- lapsen herättäminen öisin
- juomisen rajoittaminen ennen nukkumaanmenoa
- hälytyslaitteiden käyttö

Hälyttimet herättävät lapsen, kun pyjama tai sänkyvaatteet ovat kastuneet. Suurin osa lapsista on erittäin noloina yökastelusta ja siksi on tärkeää pyrkiä vähentämään ongelman sosiaalista ja psykologista vaikutusta.

Hälytysterapialla on hyvä onnistumisprosentti, kun lapsi ja aikuiset ovat motivoituneita. Prosessissa anturi laitetaan housuihin tai sänkyyn ja hälytys tulee, kun anturi reagoi kosteuteen. Suurin osa lapsista nukkuu hälytyksestä huolimatta, mutta lopettavat pissaamisen hälytysääneen.

Lapsen vanhemman tulee nousta ja auttaa lapsi WC:hen ja vaihtaa märät sänkyvaatteet sekä pyjama. Hälytintä käyttäessä muutos tulee yleensä kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Jos oireet jatkuvat yli kolme kuukautta, hälyttimen käyttö tulisi lopettaa.

Kaikilla lapsilla käytöksen muutokseen vaikuttaminen ei riitä vaan tarvitaan lääkitystä.

Lasten inkontinenssilääkkeillä on kuitenkin mahdollisia sivuvaikutuksia ja niiden käytön tulee olla hyvin perusteltua. Lääkkeiden toimintavarmuus on 70%. Lääkkeitä voi myös käyttää väliaikaisesti oireiden estämiseen esimerkiksi yöleirillä tai yökylässä, koska yökastelu näissä tilanteissa on lapselle hyvin noloa ja stressaavaa.

Myös lapsille löytyy sopivan kokoisia varmuusalushousuja ja erilaisia vuodesuojia.